Tag Archives: SAP Query

SAP Queryjen siirto

SAP Queryjen siirto

Siirto testistä kehitykseen

Siirtopyynnöt ovat SAP:ssa normaalitapa siirtää objekteja ympäristöstä toiseen. Siirtojärjestys on DEV->TST->PRD.

Kyselyt määritellään yleensä testissä tai jopa tuotannossa, koska siellä on järkevää dataa niiden testaamiseen.  Jos halutaan lisätä kysely aluevalikkoon, kyselyn, käyttäjäryhmän ja infojoukon kaikkien pitää olla olemassa kehityksessä.

Helpoin tapa siirtää SAP Query määritykset kehitykseen on siirto tekstitiedostoina. Tämä on mahdollista vain vakioalueen kyselyille.

Esimerkkikysely luotiin testissä vakioalueella, joten sen voi siirtää sieltä kehitykseen.

 

Oheisena ohjeet miten siirto tehdään.


SAP Queryn, infojoukon ja käyttäjäryhmän siirto


SAP Query: myyntiraportti, ympäristö

SAP Query: myyntiraportti

Nyt kun SAP QuickView (SQVI) on tullut tutuksi, luultavasti haluaisit myös muiden käyttäjien voivan käyttää raporttejasi. Vaikka SAP QuickView kysely on konvertoitavissa SAP Queryksi, ehkä sittenkin mieluummin oppisit tekemään SAP Query raportteja. Tämän esityksen lopussa on QuickView:stä tutun myyntiraportin toteutus SAP Queryllä.

SAP Query raportti luodaan samalla tavalla kuin SAP QuickView kysely. Suurin ero on, että ensin pitää luoda ns. infojoukko (Infoset), joka sisältää SAP kyselyn määritykset.  Infojoukon määrityksessä valitaan tietolähteet (taulut, taululiitokset, loogiset tietokannat) ja määritellään kyselyn luettelo- ja valintakentät. Käyttäjien tietotarpeet määrittävät infojoukon sisällön.

Alla SAP Query myyntiraportin infojoukko.

SAP Query myyntiraportti

Kun vakioraporteista ei löydy vastausta kysymyksiin, vastaus voi löytyä SAP:n kyselystä.  SAP Query mahdollistaa monenlaisten raporttien teon. Voit luoda eri tyyppisiä raportteja kuten esimerkiksi perusluetteloita, tilastoja, ranking-listoja. Kyselyistä on mahdollista porautua tositteisiin ja perustietoihin. Myös negatiivisten erien etumerkit hoituvat. Tähän ei tarvita ohjelmointiosaamista, mutta kyselyihin on mahdollista myös lisätä koodin pätkiä.

SAP Queryn vaiheet

Ei kannata hypätä suin päin raportin tekoon, vaan on hyvä ensin vähän suunnitella millaista raporttia ollaan tekemässä. Tietolähteiden valinnassa SE16/Se16N on hyvä apu. Itse teen usein ensimmäisen version SAP QuickView kyselynä. Kun raporttiluonnos on valmis,  SAP Queryn teko voi alkaa infojoukon määrittelyllä.

Infojoukon määritys muistuttaa QuickView:n käyttöä, ensin valitaan tietolähde ja sen jälkeen kyselyn kentät. Infojoukot kohdistetaan käyttäjäryhmiin (yhteen tai useampaan).Voit luoda uuden käyttäjäryhmän omille raporteillesi tai voit kohdistaa infojoukon johonkin olemassa olevaan ryhmään. Kun infojoukko on valmis ja kohdistettu, kyselyä voidaan testata.

SAP Query: vaiheet

SAP Query: vaiheet

Query ympäristö

Ei ole hyvä ajatus tehdä queryjä suoraan tuotannossa. Yleensä se onkin estetty. Kehityskään ei ole hyvä ajatus, koska siellä ei ole testidataa. Paras paikka tehdä SAP Query on testiympäristö. Kun kaikki testit on läpäisty ja query toimii ongelmitta, sen voi kopioida tuotantoon tekstitiedostona. Kannattaa kopioida se myös kehitykseen. Jos query-transaktiot on kielletty kokonaan tuotannossa, voi kyselyn kehityksessä liittää raporttivalikkoon, jonka voi suojata käyttöoikeuksilla.

 


SAP Query: myyntiraportti


SAP Query: lisäkentät

SAP Query: lisäkentät (kirjauskausi, tilikausi)

Kirjanpito haluaisi lisätä VBRK_VBRP kyselyyn kirjauskauden ja tilikauden sekä luvut summattuina kausittain. Laskuotsikkotaulusta löytyvät kentät POPER ‘kirjauskausi’ ja GJAHR ’tilikausi’, mutta ne ovat tyhjiä. SAP Query: lisäkentät toiminnallisuus ratkaisee ongelman.

Nyt kyselyssä aikajakso voidaan rajata vain laskun päivämäärällä. Käyttäjän pitää antaa kuukausi/vuosi päivämäärävälinä. Hän ei kuitenkaan voi saada
kuukausikohtaista välisummaa tai käyttää kausikenttiä hakutekijänä.

Alla olevassa esimerkissä lisätään kaksi uutta kenttää (kuukausi ja vuosi) SD_BILLING kyselyyn. Arvot näihin kenttiin saadaan laskunpäivämäärästä (VBRK-FKDAT), joka on tietokannassa muodossa  YYYMMDD. Ensimmäiset neljä merkkiä määrittävät vuoden ja seuraavat kaksi kuukauden. Pienellä koodinpätkällä ne saadaan lisättyä infojoukkoon.

 


Lisäkentät (kirjauskausi ja tilikausi)